Siipien suojista omille siiville
kokematon lentäjä,
untuvainen sulkapeite,
innokas ja peloton
Uuden vuoden yönä 2011 valoin tinaa Tampereella. Laitoimme asianmukaisesti kynttilän pöydälle ja tutkiskelin tinamöykkyä liekin valossa. Möykyn varjo siirtyi seinälle ja hetken kääntelyn päätteeksi totesin sen olevan kotka. Hienoa, olen aina ihaillut kotkia ja piirtänyt niitä korkealle puunlatvapesään. Googletin tinakotkan merkityksen. Oli jotenkin sellainen olo että täytyy selvittää tämän taikauskoisen rituaalin ennustus. Tinakotka merkitsi Suurta Onnea. Lähdin seuraavana päivänä tinakotka taskussani junalla Lahteen. Asetin kotkan hyllylleni ja mietin mielessäni että minulla on nyt Suurin Onni maailmassa.
Mistä silloin luovuin? Silloin luovuin kaikista epäilyistä itseäni kohtaan. Silloin luovuin ympärilleni rakentamistani muureista. Silloin luovuin mielestä, joka estää uskomasta mahdottomiin asioihin! Aloin saada elämässäni aikaa uskomattomia asioita ja tunsin että minulla oli myös onni matkassa.
Inspiroivaa lukemista ja syvällistä pohdintaa:
Paolo Coelho - Alkemisti, Anthony De Mello - Havahtuminen
Paolo Coelho - Alkemisti, Anthony De Mello - Havahtuminen
Elämästä tuli peli/leikki, jossa kaikki on mahdollista. Ongelmista ja esteistä tuli haasteita. Kompastumiset, tavaroiden hajoamiset, roskat silmässä, kohtaamiset, "sattumat" oli enteitä, jotka käski pysähtymään ja tarkastelemaan tilannetta. Pyöräillessä usein nauratti, kun jäin pohtimaan jotain asiaa, tunsin ärsytystä tai mieleni pallotteli jotain turhanpäiväistä asiaa, niin samaan aikaan naamaani lensi lehti, tai otsaani kopsahti kärpänen, kuin muistuttaakseen; älä hölmöile, keskity ajamiseen tai olet ojassa! Jokaisesta päivästä tuli mahdollisuus. Mahdollisuus tavata kenet tahansa, oppia mitä tahansa ja olla onnellinen joka päivä. Eikä onnellisuus tarkoita sitä että kokoajan hymyilyttää, mutta sitä että silloinkin kun on surullinen, niin on samaan aikaan onnellinen.
Matka alkaa päästämällä irti. Jotta voi lähteä matkalle, täytyy luopua jostain. On astuttava ulos ovesta. On päästettävä irti jostain mikä tuo itselle turvallsen olotilan. Koti, työpaikka ja lähikauppa. Oma sänky, ammatti-identiteetti ja bonuskortti. Hallitsen elämääni ja se luo turvallisuuden tunnetta. Niistä luopuminen jännittää. Ovesta ulos astuminen jännittää. Mitä jää jäljelle, jos luovun kaikista asioista, jotka minua määrittää? Mitä jää jäljelle?
Haloo Helsingin Elli laulaa että vapaus käteen jää. Vapaus on vahva sana. Miun vapaus alkoi pari vuotta sitten. Jotta voisi saada tai kokea jotain uutta, täytyi luopua ja päästä irti jostain muusta.
![]() |
Uimalla työpaikalta vastarannalle. Jäi työasiat taakse. |
Nousen ylös ja astun varovaisesti reunalle. Kurkistan alaspäin, enkä näe alas asti. Rinnassa tuntuu polttava tunne ja sydän tykyttää. Suupielet nousee väkisinkin ylöspäin. Hartiat on kevyet. Avaan rintaa auki ja levitän käsiäni. Polte rinnassa kovenee. Kyyneleet alkaa valua silmistä. Levitän kädet niin auki kuin saan ja otan rohkean askeleen aivan pesän reunalle. Nojaan eteenpäin ja pudottaudun alas.
Nähdään :)
Tulin kurkistamaan maailmaasi.
VastaaPoistaKuule, aika merkillistä. Tuoreimmasta postauksestani löytyy muistaakseni seuraavat sanat: heittäytyminen, Alkemisti (ei tosin suoraan nimeltä), maailmanympärimatka, irtipäästäminen, oivallus, olemisen ilo, sattuma, merkit, kohtalo ja päätös – aikamoinen yhteensattuma, vai? (http://www.lottaghanassa.blogspot.fi/2013/07/kolmannen-syklin-mekko.html)
Uskon, ettei toista ihmistä voi koskaan ymmärtää ihan täysin tai ”tyhjiin”, mutta tällaisen elämänpolun kulkijana rohkenen kuitenkin väittää, että oli helppo samaistua tekstiisi :)
Nauti vapaudesta ja maailmaan heittäytymisestä. Luota itseesi ja vaistoosi.
Voi hyvin,
Maame Esi / Lotta