Paikassa paikallisesti

"Not all those who wander are lost" J.J.R. Tolkien

 Matkani ensimmäisessä kohteessa elin perheen arkea ja keskityin nähtävyyksien sijaan treenaamaan mahdollisimman usein. Pidin rennon päivärytmin ja annoin päivien vieriä omalla painollaan. Olinhan vasta aloittanut matkani ja tiesin että myös matkustaminen ja uudet paikat väsyttävät. Pidin unet pitkinä, enkä asettanut päiville liikaa ohjelmaa. Göteborg oli pehmeä lasku matkalle ja todellinen potku treenaukselle. Asuminen paikallisten luona oli myös parasta, pääsin nauttimaan lounasta ruotsalaisen kesäasunnon vehreässä puutarhassa. Kokemuksia, jotka ovat parempia kuin muistomerkkien katselu tai turistibussissa istuminen. Ja niitäkin kerkeisin tekemään, jos mieli tekisi.

"Think global, act local"

 Jotta voisin jatkaa paikallisten kanssa matkani aikana, minun tuli tehdä pohjatyötä Suomesta käsin löytääkseni itselleni uusia koteja. Liityin vuonna 2011 couchsurfing sivustolle. Sohvasurffauksen  ideana on majoittaa ja majoittua ihmisten kotona. Majapaikkaa tarjotaan ilman kustannuksia, toki vierailun tarkoituksena ei ole pelkästään asua toisen nurkissa vaan jakaa kulttuureja keskenään. Hyväntahdon eleenä on tietysti kohteliasta viedä jotain pientä tuliaisena ja yleensä ostetaan ruokaa taloon. Myös ystävystyminen on mahdollista ja pian huomaa että ystäviä löytyy jokaisesta maailman kolkasta ainostaan avaamalla ovensa matkaajille. Sivuston luotettavuus perustuu ihmisten jättämiin palautteisiin surfaajista ja majoittajista. Mitä enemmän positiivisia palautteita on saanut sitä paremmin on mahdollista löytää itselleen majapaikka. Aloitin tuntematomien ihmisten majoittamisen kotiini ja sain kunnian tutustua ja ystävystyä eri kansalaisuuksien kanssa. Sohvasurffaus on ollut yksi hauskimmista tavoista tavata ihmisiä. Teistä voi tulla ystäviä, mutta se ei ole välttämätöntä. Voitte myös jakaa hetken vaihtaen eri kuulttureja keskenään ja hyvästellä toisenne positiivisilla mielillä kohtaamisestanne. 

Tieni kulki Berliiniin, jossa minua odotti uusi perhe. Sohvasurffaaja Linda, jota olin hostannut Suomessa. Olimme olleet yhteydessä hänen suomen vierailunsa jälkeen ja Linda oli kutsunut minut vuorostaan asumaan hänen luokseen. Oli mukava jatkaa matkaa tietäen että uusi koti odottaisi Saksassa. Kokemukseni sohvasurffauksesta ovat positiivisia, mutta toki tietynlainen terve järki tulee pitää matkassa, koska ihmisillä on myös negatiivisia kokemuksia surffailusta. Tälläkin kertaa sain nauttia vierailustani monikulttuurisessa kodissa ja pääsin heti kiinni berliiniläiseen elämänrytmiin. Tässä vaiheessa matkaani en ollut vielä ollut yksin kokonaista päivääkään eikä seuraavat viikotkaan tehneet poikkeusta.

Linda ja Andrea kokkaamassa brunssia Berliinin helteisessá päivässä.

Pyöräilyä hylätyllä lentokentällä. Ei olisi löytynyt tämä paikka ilman paikallisia oppaita.

Toinen tapa tavata ihmisiä on pitkät junamatkat. Matkustin junalla Berliinistä Varsovaan ja matka kestäisi viisi tuntia. Mietin mitä kaikkea kerkeisin matkalla tekemään. Suomessa viiden tunnin junamatkalla kerkeäisi lukemaan kokonaisen kirjan ja käymään vähintään kaksi kertaa kahvilla. Tällä matkalla en edes kerennyt kaivaa kirjaa repusta, koska oli paljon mielenkiintoisempaa jutella kanssamatkustajien kanssa. He olivat kotoisin Saksasta, Sveitsistä, Puolasta ja yksi oli journalisti, toinen fysiikan opiskelija, kolmas matkusti tapaamaan thaimaalaista vaimoaan. Kaikilla oli hyviä matkustus vinkkejä ja hauskoja tarinoita kerrottavaksi. Keskustelu alkoi helposti junassa, jossa istumapaikat olivat jaettu kuuden henkilön hytteihin.

 

Varsovassa minut yllätti rakennusten koko. Massiivisia betonimöhkäleitä oli kaikkialla. Melkein nauratti. Tunsi itsensä todella pieneksi. 

Nova Sway

Varsovassa sohvasurffausyhteisö on todella aktiivinen. Joka ilta järjestetään jotain yhteistä. Kävin elokuvissa yhdessä belgialaisen ja venäläisen kanssa. Piknikillä yhdessä 20 muun kanssa. Paikalla oli ihmisiä mm. meksikosta, portugalista, puolasta, yhdysvalloista, pakistanista, intiasta ja tsekeistä!

CS Picnic in Warsaw. Tuo intialainen kaveri oli sitten miun suosikki! En kestä sitä englantia, ahahah, niin hauska aksentti! Mahtavia tyyppejä!

"Surffaaja: Olet ollut viikon Varsovassa, olet varmaan nähnyt kaikki nähtävyydet! Minä: Noo, itseasiassa tuntuu, ettá vasta saavuin tänne ja olen keskittynyt matkallani erääseen toiseen asiaan!" Mitä minä sitten tein kun ulkona oli +42 astetta! Treenasin ja kovaa!

Hoksun päivä Varsovassa:

Klo 7.45 Herätys
Klo 8.15 Aamupala itsetehtynä (kaurapuuroa ja omelettia)
Klo 9.00 Kävely bussipysäkille, lipunosto jostain matkalta

Klo 9.20 Bussiin nro 105, kartasta seuraan missä mennään
Klo 9.35 Jään bussista ja lähden kartan mukaan kulkemaan isoa tietä pitkin. Käännyn melkein heti jonkun tehdasalueen ovelle. Menen ovesta sisään ja sanon vartijalle Siendoprit ja kysyn Palestraa? Vartija vie minut sisäpihalle ja osoittaa korkealle rakennukseen ja näyttää käsillä yksi, kaksi, kolme, neljä...kerrosta. Menen ovesta sisään ja alan kiivetä portaita likaisessa ja ahtaassa rakennuksessa. Menen ovesta sisään n. 4 kerroksen kohdalla. Pelkkiä tyhjiä huoneita ja roinaa. Näen siivojan kysyn Palestraa? Siivooja pyörittää päätään. Kiipeän lisää ja melkein ylimmässä kerroksessa näen ovessa pienen kyltin Palestra Muay Thai ja menen ovesta sisään!
Klo 9.45 Esittelen itseni jollekin miehelle, joka juo tiskillá kahvia treenishortsit jalassa. Moi, mie oon suomesta ja Lukasz ja Istvan on miun kavereita! Ok, oota hetki! Kohta paikalle tulee pienempi mieshenkilö muay thai shortsit jalassa! -sie olet Hoksu? Lukasz soitti että oot tulossa, tervetuloa, tuolla on naisten pukuhuone! (nyt oli onnea!)
Klo 10.45 seison rivissä lähes kolmenkymmenen puolalaisen ottelijan kanssa ja kaikki ovat miehiä. Valmentajan silmät pyörähtää, kun hän näkee naisen rivissä. Pienempi miesottelija hymyilee. Ja sitten alkaa lämmittely...
Klo 11.15 tehdään nopeusjuttuja ja hypitään punnerusasennossa.
Klo 11.45 bädejä voimalla, helevetin kuuma ja janottaa. Käyn ottamassa huikan kun erä loppuu
Klo 12.30 aikamoinen tahti päällä. Nämä on varmasti kovia ottelijoita. Reenit on kestäny 1,5h ja vielä menee
Klo 13.15 taputetaan, käyn kättelemässä valmentajat ja kiittämässä reeneistä. Kysyn saanko tulla toisen kerran. Saan luvan.
Klo 14.30 Ruokaa!!
Klo 15.30 +42 astetta lämmintä. Jään lukemaan ja unille ilmastoituun huoneeseen.
Klo 18.00 iltakävely ja illallinen
Klo 21.30 iltatoimet ja unille

Palestra Muay Thai ja kuvat ottelijoista jätin tällä kertaa väliin, oli niin mörköjä!

Tänne 30 thainyrkkeilijää, ei ilmastointia. Hiki lensi ja lattia oli hieman liukas!

Valmentaja tulee kohdalle ja läimäyttää minua kämmenellä selkään. Minua hymyilyttää, vaikka en näytä sitä. Olen saanut valmentajalta ensimmäisen kommentin, selkä suoraksi ja rennommat hartiat. Nyökkään valmentajalle ja jatkan selkä suorana. Harjoitukset on kestäny 2 tuntia ja käyn ottamassa urheilujuomaa. Tänään nestetankkaus on onnistunut, eikä olo ole tukala, vaikka nyt alkaa jo tuntua. Siirrytään säkeille kolmen ryhmissä. Hakataan ja potkitaan 5 sekuntia kovalla tahdilla 10 sekuntia taukoa. 10 sekuntia ja 20 taukoa jne. Saan taas palautetta ja valmentaja tulee kääntämään miun vartaloa kiertopotkun suuntaan. Enemmän vääntöä. Tunnen kaivavani viimeiset energiat esiin saadakseni kunnolliset kiertopotkun säkkiin. Parini kommentoi jotain minusta ja nyökkää hyväksyvästi. Vaikken ymmärrä mitään, niin voin veikata mitä puhutaan. Valmentaja komentaa kaikkia viimeiseen erään ja sanoo jotain finlandes. Kaikki hymyilevät ja valmentaja iskee minulle silmää. Voihan se olla jotain ilkeääkin, mutta luulen että olen osoittanut sisukkuuteni 2,5 tunnia kestäneissä treeneissä. Lopuksi saan valmentajalta palautetta englanniksi. Käydään läpi kolme asiaa. Olen kiitollinen palautteesta ja kysyn onko viikonloppuna treenejä. Ei ole, mutta illalla on ja maanantaina taas, valmentaja sanoo. 

Tämä pieni punainen säkki on täynnä kb kamoja ja kulkee rinkan sisällä. Siinä ne kamat sitten olikin!

Kickboxing ja läsnäolon voima

'Matkan tekeminen on tärkeämpaa kuin päämäärän saavuttaminen'

Matkani ajatus lähti liikkeelle siitä, että haluaisin tehdä minulle tärkeitä asioita elämässäni. Potkunyrkkeilyn harjoittelusta ja elämästä urheilijana on tullut minulle suorastaan kutsumus. Mikä olisikaan parempaa kuin saada keskittyä treenaamiseen täysipainoisesti. Siitä muodostui matkalleni yksi vahva punainen lanka. Kiertäisin maailmalla ja menisin eri saleille treenaamaan kamppailulajeja.

 

Inspiraation matkani idealle ovat antaneet valmentajani Jyrki Saario, joka on matkustanut ja asunut ympäri maailmaa harjoitellen kymmeniä kamppailulajeja. Jyrki auttoi minua saamaan kontakteja eri saleille, jossa voisin treenata. Myös oman kotisalini Lahden Kamppailulajikeskuksen omistaja Risto Svärd on inspiroinut minua lähtemään matkalle. Hän on saanut karateoppinsa Japanista. Olen kiitollinen kaikesta siitä mitä olen näiden henkilöiden kautta päässyt tekemään. 

Matkani alkoi Ruotsista, Göteborgista. Sen lisäksi että kaupunki on kaunis, sympaattinen ja rento, siellä on erittäin aktiivinen potkunyrkkeilykulttuuri. Perheenäni toimi Göteborgissa kahden mustanvyön, kolmen lapsen ja yhden koiran suurperhe. Heinosten perhe piti huolta omistaan ja sain olla osa perheen arkea. Treenattiin, syötiin, leikittiin ja pestiin pyykkiä. Göteborgissa mennään naapurisalille sparrailemaan viikottain, joten yhteistyö toimii ja tunnelma on yhteisöllinen. Vaikka tunnelma on rento ja valmentajat vitsailevat, vallitsee treeneissä kuitenkin hyvä salikuri, toisia kunnioitetaan ja kaikki toivotetaan tervetulleiksi. Toisin kuin Suomen saleilla, täällä kumarretaan aina vastustajalle ennen erän alkua. Sain treenata Ironman Majorna Kickboxning sekä Göteborg Kickboxning saleilla.

 

Treenausta Idan kanssa.

      Ironman Majorna Kickboxning + taisteluparini Ida Sihvonen

Göteborg on Ruotsin toiseksi suurin kaupunki, joka sijaitsee länsirannikolla. Göteborg on mielestäni aika ruotsalainen kaupunki, vaikka maahanmuuttajia onkin paljon. Ruotsalaisuudella tarkoitan sitä että, kaikki asiat toimii, ihmiset ovat ystävällisiä ja naapureille sanotaan muutakin kuin päivää. Göteborgista on myös lähtoisin yksi lempiyhtyeeni In Flames. Göteborgissa pääsee helposti suomalaisittain metsään järvelle uimaan. Kaupungissa voi kahvitella ja erityisesti suosittelen Lisebergin vuoristorataa treenien välisille palautuspäiville.

Matkallani on myös toinen tarkoitus. Asia, jota olen harjoitellut jo hyvän aikaa, joka on ollut teesini. Olla onnellinen siellä missä on, elää koko sydämellä siellä missä on. Ei miettiä liikaa tulevia, eikä menneitä. Olla täydellisesti läsnä siellä missä on. Hidastaa tahtia. Käytännössä tämä tarkoittaa että elelen elämääni ja teen asioita joista nautin riippumatta paikasta jossa olen. Kun ei ole kiire minnekkään voi helposti vietää pari päivää vaan kirjaa lukien tai parina päivänä nähdä monta nähtävyyttä tai pogoilla jossain keikalla sydämensä kyllyydestä. Käyn kuitenkin edelleen kaupassa, teen ruokaa ja muistan syödä välipalan. Treenaan ja nukun hyvin. Tutkin ympäristöäni, opettelen uutta ja tapaan uusia ihmisiä. Asioita, jotka tuo itselle hyvän olon. Riippumattomuus aikaan ja paikkaan herkistää aistimaan ympäristöä enemmän ja tekemään enemmän asioita, kun oravanpyörä ei enää pidä imussaan. 

Lukemista: Eckhart Tolle, Läsnäolon voima. Inspiraatiota: Madventures, ensimmäiset jaksot ja Kansainvälisen seikkailijan opas.

Göteborgin kovien treenien ja pehmeän laskun jälkeen lensin Saksaan Berliiniin. Siellä on hyvä hidastaa tahtia ja tavata samanhenkisiä ihmisiä. Pyörä alle ja ihmettelemään huikeita graffiteja, hylättyjä rakennuksia ja uskomatonta historiaa.

 

Kahvila Berliinissä, Warschauer straSella. Täällä osataan keskittyä olennaiseen eli ottamaan rennosti!

Cassiopeia, aikamoinen chillauspaikka keskellä vanhaa hylättyä tehdasaluetta. Täällä voi syodä hyvin, harrastaa kiipeilyä, katsoa ulkoilmateatterissa elokuvia, skeitata skeittihallissa tai kuunnella joka ilta eri bändejä.

 Hylätty jäätehdas, joka on täynnä tageja ja graffiteja sekä asunnottomia ihmisiä.

EagleChick on the wall.

"3.8.2013 Hippien alue. Berliini on ihana. Ajellaan pyörillä ympäriinsä ja on niin vapaa olo, huikeeta! Aamulla kävin juoksulenkillä hylätyllä lentokentällä. Täällä on vaikka mitä ja kaikkialle saa mennä. Mitenköhän Berliinissä voisi elättää itsensä?"

Maistiaisia ensimmäisistä kohteista. Nyt matka jatkuu Varsovaan junalla ja kohti jännittäviä treenejä..